Olen vuosia aloittanut kirjoittamaan Blogia. Aihe on ollut ongelma. Kirjoitanko omasta elämästäni perheen äitinä? Keksinkö feikkiblogin jostain jännittävästä aiheesta? matkailusta? Ei,ei,Ei..mikään ei innostanut. 

Eilen sitten istuin Vapriikin ( museo Tampereella) kahvilassa aikani ja katselin myyjää työssään. Viereeni istunut henkilö totesi, pitäisi varmaan alkaa kirjoittamaan blogia asiakaspalvelusta. Siinä se oli. Blogi asiakaspalvelusta, palvelusta erilaisissa tilanteissa, joita päiviini osuu. Ja kyllä, niitä muuten osuu ja uppoaa.

Itse olen saanut palvelun äidinmaidosta. Lapsuuteni reissut reissasin aina matkanjärjestäjä vanhempien mukana ja varhaisnuoruudessa tuli hotellikäytävät tutuiksi. Matkailualalla työskentelen edelleen.

Asiakaspalvelu on minulle viiden tähden juttu ***** 

Mikä on hyvää asiakaspalvelua? 

Jos seisot tiskin takana hymyillen olet asiakaspalvelija, mutta riittääkö se? 

Viime keväältä tulee mieleen eräs asiakaspalvelukokemus Muumikaupasta Tampereelta. Lehtiin oli ilmestynyt juttuja Tove Janssonin juhlamukista jo pari päivää aikaisemmin, kun päätin mennä muumikaupasta kysymään löytyykö heiltä mukia? Astuin pieneen erikoisliikkeeseen, jossa ei ollut yhtään asiakasta. Nuorehko myyjä seisoi tiskin takana ja hymyili minulle. Kysyin: onko teillä sitä uusinta Tove-muumimukia? Myyjä katsoi minua hölmistyneenä, pyöritti päätään ja sanoi, ei ole. Katselin ympärilleni ja totesin, että missäköhän mahtaisi olla? Myyjä totesi, ettei yhtään tiedä. Kiitin ja poistuin. Menin Sokokselle. Siellä oli.

Erikoisliike? pieni, suloinen muumikauppa Metso-kirjaston kupeessa. Miten voi olla mahdollista ettei tähän piskuiseen erikoismuumimyymälään tietoa uudesta mukista ollut saapunut? Miksei myyjä ehdottanut, odotappa hetki otan selvää.

A-a-aaa..Asiakaspalvelussa ei sanota, en tiedä! vaan jos ei itse TIEDÄ niin asia selvitetään.

Valitettavasti tämä pikkukauppa ei mielestäni onnistunut palvelemaan minua niin, että sinne enää palaisin..

 

Tästä se lähtee..